Asuttavuus Paraisten saarilla

Asuttavuus Paraisten saarilla -hanke on nyt lähtökuopissa. Hankkeen tarkoituksena on tulevan vuoden aikana tukea paikallisia työryhmiä toteuttamaan asuttavuusanalyyseja Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön saariyhteisöistä. Vaikka ruohonjuuritason työ on jo osittain aloitettu, yksittäiset analyysit saavat nyt rahoitettua vahvistusta kahdesta hanketyöntekijästä, Robin Reuterista ja Julia Ajangosta, joiden tehtävänä on auttaa paikallisia kansalaistieteilijäryhmiä analyysityössä. 

Asuttavuusanalyysi on alkujaan lähtöisin Kökarista, ja se voidaan nähdä kökarilaisten vastauksena kestävyysajatteluun, joka ei täysin onnistu ottamaan huomioon saarten erityisolosuhteita. Yrittäessään kuvailla Kökarin kestävyyttä saaren asukkaat kohtasivat vaikeuksia. He ymmärsivät, että saarella on erilaiset edellytykset täyttää kestävän yhteisön kriteerit kuin mantereella sijaitsevalla kaupungilla. Tärkeä oivallus oli, että saariyhteisön on oltava ennen kaikkea asuttava, jotta se voisi olla myös kestävä. Saarten haasteet ovat harvoin samat kuin kaupunkien. Ne autioituvat, niiden väkimäärä voi vaihdella jyrkästi vuoden aikana, paikallistaloudesta voi vuotaa rahaa mantereelle ja etäisyydet koetaan usein pidemmiksi lauttayhteyksien ja odotusaikojen vuoksi. Kaikki tämä ja moni muukin asia vaikuttaa saaren asuttavuuteen ja pidemmän päälle sen kestävyyteen. Asuttavuusanalyysi täydentää kestävyysajattelua ja pyrkii tuomaan esiin kulloisenkin saaren paikalliset erityispiirteet. Ensimmäisen, Kökarissa toteutetun kehittämisvaiheen jälkeen Åbo Akademin Saaristoinstituutti on kehittänyt asuttavuusmenetelmää edelleen ja laatinut muun muassa analyysikäsikirjan ja avustanut muutamissa analyyseissa.

Saariyhteisön asuttavuutta selvitetään tarkastelemalla 45:ää indikaattoria, jotka jakautuvat seitsemään osa-alueeseen. Osa-alueet (paikan identiteetti, ekosysteemit, makea vesi, energia, paikallistalous, julkiset palvelut ja hyvinvoivat ihmiset) voidaan puolestaan kytkeä yhteen tai useampaan YK:n globaaliin kestävän kehityksen tavoitteeseen. Analyysin toteuttavat asialleen omistautuvat saarelaiset, jotka yhdessä muodostavat kansalaistieteilijäryhmiä, joiden tehtävänä on tuottaa tietoa omasta saarestaan. Ryhmiä voi hyvin olla useita, ja niiden pääasiallisena tutkimuskohteena voi olla yksi (tai useampi) seitsemästä osa-alueesta. Eri osa-alueiden joukosta voi varmasti löytää osa-alueen tai ainakin siihen liittyvän indikaattorin, joka kiinnostaa erityisen paljon ja johon voi tuoda oman panoksen oman harrastuneisuuden ja mielenkiinnon kautta. Toiveena on, että mahdollisimman moni haluaisi tavalla tai toisella osallistua tähän tutkimustyöhön. Analyysin tulokset esitetään lopuksi ympyrädiagrammissa ja kunkin indikaattorin yksityiskohtaisemmassa tarkastelussa.

Jos ajattelemme vielä askeleen pidemmälle, analyysin tulokset voivat sen lisäksi, että ne antavat kuvan yhteisön asuttavuudesta, toimia lähtökohtana paikallisia asioita ja niiden kehitystä koskevalle laajemmalle keskustelulle. Analyysin tulokset muodostavat siis yhteisen perustan ja tietopohjan, jota voidaan hyödyntää saariyhteisössä ja saariyhteisöstä keskusteltaessa. Yleisesti ottaen menetelmä on tarpeellinen työväline, jotta paikalliset asukkaat voivat olla entistä enemmän osallisina omaa elinympäristöään koskevia päätöksiä pohjustavan tiedon tuottamisessa ja keräämisessä.

Hanke, joka on osa Saaristomeren biosfäärialueen toimintaa Paraisten kaupungissa, on rahoitettu EU:n Leader-ohjelman ja Svenska Kulturfondenin varoin.

Lisätietoja antaa hankepäällikkö Robin Reuter.
etunimi.sukunimi@parainen.fi
+358 40 5627217