Ilmanlaatu ja melu

Ilmanlaatu

Ilman laatua Paraisilla on tutkittu Paraisilla, jossa 1986 käynnistettiin ilmanlaadun perusselvitys Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuosaston toteuttamana. Tavoitteena oli selvittää alueen ilmanlaatuun keskeisesti vaikuttavien yhdisteiden pitoisuudet ja tarkastella mm. niiden vaikutuksia havupuustoon. Tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä olivat päästökartoitus, päästöjen leviämisselvitys, ilmanlaadun pitoisuusmittaukset ja biologisten vaurioiden kartoittaminen.
Päästökartoituksessa tutkimusalueen rikkidioksidipäästöiksi vuodelta 1986 saatiin 402 tonnia, joista 62 % aiheutui prosessitoiminnoista ja 38 % lämmityksestä.

Vuosina 1990-1992 toteutettiin Paraisilla ja koko Turun seudulla ensimmäinen ns. bioindikaattori-tutkimus. Tutkimuksessa havaittiin Paraisilla tapahtuneen huomattavia muutoksia männyn runkojäkälissä. Pääosin muutokset lienevät kalkkilaskeuman aiheuttamia, vaikka muutkin ilman epäpuhtaudet ovat osaltaan vaikuttaneet niiden kuntoon. Herkimmät lajit eivät siedä kalkin alkalisoivaa vaikutusta tai sen aiheuttamaa mangaanin puutosta. Jäkäläaineisto mittaa kaikkien ilmansaasteiden yhteisvaikutusta, ja näin ollen eri saasteiden vaikutusta ei voida täysin luotettavasti arvioida. Rikki ja typen oksidit aiheuttavat selvimmin haittavaikutuksia niiden elintoimintoihin.

Paraisilla happamoitumisen vaaraa ei ole, koska alueen ympäristössä on runsaasti kalsiumia. Paraisilla tutkimuksessa havaittu harsuuntuminen oli kohtalaista tai lievää. Alueella havaittu männyn neulasten värivikaisuus johtuu mangaanin puutteesta. Yleisesti harsuuntuminen Paraisilla on samaa luokkaa kuin Turun seudulla yleensäkin.

Metsien ja maaperän rikkikuormituksen arviointiin käytetään männyn neulasten rikkipitoisuutta. Niiden luontainen rikkipitoisuus on noin 900 ppm. Kohonneen pitoisuuden rajaksi katsotaan usein 20 % lisäys eli 1100 ppm. Bioindikaattoritutkimuksessa suoritetuissa mittauksissa havaittiin kohonneita pitoisuuksia, mutta ne eivät olleet korkeita verrattuna Paraisilla ja Turun seudulla aikaisemmin saatuihin tuloksiin.

Vuosina 2000-2001 sekä vielä 2005-2006 on bioindikaattoritutkimus toistettu. Yhteenvedon omaisesti voidaan todeta, että tutkimustulosten perusteella on ilman epäpuhtauksien haitallinen vaikutus ympäristössä ja tutkituissa kasvilajeissa sekä maaperässä vähentynyt.

Vuosina 2008-2009 tehtiin yhteistyössä muiden kuntien ja Turun seudun suurimpien teollisuusyritysten kanssa kartoitus eri päästölähteistä ja ilman epäpuhtauksien leviämisestä.

Päästölähteet Paraisilla
Rikkidioksidin ja typen oksidien kaasumaisten sekä hiukkasmaisen kalkkipölyn päästöjen osalta Paraisilla ilman laatuun vaikuttavat teollisuus, energiantuotanto sekä lämmitys. Lämmityksen päästöt ovat tosin pienentyneet, koska Kaukolämpö Oy ostaa hukkalämpöä Oyj Nordkalk Abp:ltä ja Finnsementti Oy:ltä. Teollisuus aiheuttaa lisäksi rikkivedyn, hiilivetyjen ja ammoniakin päästöjä. Liikenteestä aiheutuvat päästöt vaikuttavat ilman laatuun lähinnä typen oksidien ja hiilivetyjen osalta. Aluetta kuormittaa myös kaukokulkeuma erityisesti typen yhdisteiden osalta. Paraisilla toimivat mineraalivilla-, sementti- ja kalkkitehtaat ovat alueen suurimmat pistemäiset päästölähteet.

---

Melu

Melun määritelmä
Melu määritellään terveydelle haitalliseksi, työntekoa tai ympäristön viihtyisyyttä merkityksellisesti haittaavaksi ääneksi tai siihen rinnastettavaksi tärinäksi. Myös äänet, joita ihmiskorva ei kuule (infra- ja ultraäänet), voivat olla melua, koska ne saattavat olla terveydelle haitallisia. Merkityksellisyydellä viitataan äänen tai tärinän vaikutukseen viihtyisyyteen tai työntekoon. Hiljainenkin, mutta normaalista poikkeava, ääni saattaa haitata työntekoa tai viihtyisyyttä ja olla näin ollen melua. Ihmisen kuulolle vahingollinen melutaso saavutetaan hetkellisen melun ylittäessä 90 desibeliä.

Melulähteet Paraisilla
Kaivostoiminta ja useat eri teollisuuslaitokset aiheuttavat melua Paraisilla. Kaivos ja suurteollisuus sijaitsee aivan keskustan äärellä, mikä vaikuttaa yleiseen melutasoon ja -kuormitukseen. Myös vilkkaasti liikennöity Saaristotie voi aiheuttaa ongelmia, koska se kulkee aivan keskustan halki. Suurteollisuutta palveleva raskas liikenne aiheuttaa ongelmaa asutukselle niin Kalkkitien kuin Saaristotienkin varrella. Tilapäisiä melulähteitä ovat louhinta-, paalutus ja rakennustyöt eri puolilla kaupunkia.

Meluntorjunnan keinoja
Meluntorjunnan perusvaihtoehdot ovat melulähteen päästöjen vähentäminen, toiminnan toiminta-ajan rajoittaminen ja puuttuminen toiminnan sijoitukseen, melun leviämisen ehkäiseminen sekä melulle altistuvan kohteen suojaaminen. Aiheuttamisperiaatteen mukaisesti melua pyritään ensisijaisesti torjumaan sen lähteessä. Riittävä, taloudellisin ja käytännöllisin torjuntatulos saavutetaan käytännössä yleensä eri keinoja yhdistelemällä. Kaavoituksella ohjataan liikenne sekä muut melua aiheuttavat toiminnot omille alueilleen.

Ilmoitusvelvollisuus
Se jonka aikomuksena on harjoittaa toimintaa, joka aiheuttaa tilapäistä melua tai tärinää, on otettava huomioon ympäristö ja tehtävä kirjallinen ilmoitus suunnitellusta toiminnasta.