Parainen lyhyesti

Paraisten kunta-alueella on noin 12 200 asukasta. Historiallinen aika alkoi Paraisten osalta ruotsalaisten maahanmuutolla. Keskiajan lopulla Paraisilla asui noin 2 400 henkilöä ja 1800-luvun alussa asukkaita oli noin 3 600. Parainen muodosti yhtenäisen maalaiskunnan vuoteen 1948 asti, jolloin kunta jaettiin kauppalaksi ja maalaiskunnaksi. Vuonna 1967 kunnat yhdistyivät uudelleen. Paraisista tuli kaupunki 1977.

Parainen rakentuu useasta elementistä: Paraisilla on kaupunkimainen keskusta, saaristoa ja maaseutua.  Aikaisemmin keskustan ympärillä oli runsaasti avoimia viljelysmaita. Siellä täällä peltojen välissä oli asutusta ja myllymäkiä. Tuolta ajalta ovat peräisin maaseudun vaikuttavat kulttuuriympäristöt historiallisine kartanoineen ja torppineen, joihin kannattaa tutustua.

Paraislaiset ovat perinteisesti liikkuneet meritse, ja kaupunkia halkova Kirkkosalmi eli Suntti on ollut tärkeä väylä. Lauttojen ja siltojen myötä tulivat autot ja saariston ja mantereen yhdistävä Saaristotie. Paraisten suurimmat sillat ovat Hessundin silta ja Kirjalansalmen silta.

Paraisten elinkeinoelämä on vilkas ja monipuolinen. Paraisten suurin työnantaja on kaupunki; muita suuria työnantajia ovat Paroc Panel System Oy, Finnsementti Oy ja Nordkalk Oyj, jotka yhdessä tytäryhtiöidensä kanssa työllistävät suoraan yli 800 henkilöä. Kalkinkäsittely on ollut tärkeä elinkeino Paraisilla 1300-luvulta lähtien, ja Paraisten kalkkilouhoksella (Nordkalk Oyj) on edelleen merkittävä asema suurena työllistäjänä. Paraisilla on työikäistä väestöä 5 600 henkilöä, joista yli 20 % käy töissä Turun seudulla.   

Paraisten keskustan muodostaa ns. Uusi Malmi, joka sijaitsee kivenheiton päässä Kirkkosalmen rannasta. Kesällä Kauppiaskadun kävelykatu on täynnä elämää. Kävelykadulla voi kokea samanlaisen tunnelman kuin missä tahansa eurooppalaisessa pikkukaupungissa ja samalla tehdä löytöjä asiakkaita palvelevissa pikkuputiikeissa.