Paraisten kaupunki on mukana Pidä Saaristo Siistinä ry:n kampanjassa Mahanpuruja muovista

Kalat uivat Paraisten kaupungin kaduille muistuttamaan, että roskat eivät kuulu katukaivoon

Maailmassa tuotetun jätteen määrän arvioidaan kasvavan jopa 70 % vuoteen 2050 mennessä, joten toimia roskaantumisen ehkäisemiseksi tarvitaan. Kun Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) kartoitti katukaivoihin päätyviä makroroskia kesällä 2022, lähes 80 % löytyneistä roskista oli muovia. Kadulle heitetyt roskat voivat päätyä luontoon, sillä suuri osa katukaivoista johtaa hulevedet puhdistamatta lähimpään vesistöön. PSS ry:n Mahanpuruja muovista -kampanjassa kaupunkien katukaivonkansia merkitään värikkäillä kalakuvilla ympäri Suomen, jotta katukaivojen kautta tapahtuva vesistöjen roskaantuminen vähenisi. Kampanja on käynnissä 21.8.-3.9. välillä.

Moni voi yllättyä siitä, että useimmissa katukaivoissa ei ole suodattimia, jotka keräisivät sade- ja sulamisvesien eli hulevesien mukana kulkeutuvat roskat. Päinvastoin suuri osa katukaivoista johtaa hulevedet puhdistamatta suoraan lähimpään vesistöön. Kaupunkien hulevesiverkostojen arvioidaankin olevan yksi merkittävä makroroskien, kuten tupakantumppien, reitti mereen, jonne päätyy WWF:n arvion mukaan jo nyt 9–14 miljoonaa tonnia muoviroskaa joka vuosi.

- Suurin osa meren rantojen roskista on peräisin kaupungeista. Ne kulkeutuvat vesistöihin joko suoraan ihmisen kädestä tai esimerkiksi katukaivojen kautta sade- ja sulamisvesien kuljettamina. Yhä tänäkin päivänä on yleistä nakata muun muassa tupakantumpit kadulle, kertoo PSS ry:n projektipäällikkö Jutta Vuolamo. 

Pidä Saaristo Siistinä ry on yli 10 vuoden ajan keskittynyt tutkimaan rannoilta löytyvän roskan määrää, laatua ja reittejä vesistöihin. Viime kesänä yhdistys asensi muutamiin katukaivoihin suodattimet tutkiakseen, millaista roskaa niihin päätyy. Kaivoista löytyi muun muassa tupakantumppeja, take away -tuotteiden kääreitä sekä muuta muoviroskaa, joten roskat olivat päätyneet kaivoihin tavallisten ihmisten käsistä.

Maahan heitetty kierrätettävä roska on hukkaan heitetty resurssi

Katukaivojen roskat ovat peräisin meiltä tavallisilta kuluttajilta, joten avaimet roskaantumisongelman ratkaisuun ovat meidän kaikkien käsissämme. Tutkimuksissa on osoitettu, että roska viedään suuremmalla todennäköisyydellä roskakoriin, jos roskakoreja on lähistöllä ja jos ne erottuvat ympäristöstään.

- Luontoon hapertumaan heitetty kierrätettävä roska on hukkaan heitetty resurssi. Jotta yksilö voi kantaa oman vastuunsa roskaantumisen kitkemiseksi ja roskat saadaan muutettua resurssiksi, täytyy tarjolla olla puitteet roskien oikeaoppiseen kierrättämiseen. Mahanpuruja muovista -kampanjalla haluamme korostaa, että jokainen meistä voi toimia roskaantumisen vähentämiseksi. Kadulle tai katukaivoon ei tule heittää roskaa, sillä ne voivat päätyä sade- ja sulamisvesien mukana kaivosta suoraan lähimpään vesistöön, Vuolamo toteaa.

Mahanpuruja muovista -kampanja käynnistyy jo viidettä kertaa, ja tänä kesänä katukaivoja merkitään värikkäillä kalakuvilla yhteensä 15 kaupungissa. Mukana kampanjassa ovat Helsingin seudun ympäristöpalveluiden eli HSY:n kautta Espoo, Helsinki, Vantaa ja Kauniainen. Lisäksi kampanjaan osallistuvat Kemi, Joensuu, Lahti, Oulu, Paraisten kaupunki, Pori, Rauma, Riihimäki, Salo, Tampere ja Turku. Katujen ohella kampanjan voi bongata somesta, jossa pyörivällä animaatiovideolla kala hotkaisee kitaansa tupakantumpin luullessaan sitä ruoaksi ja sylkäisee sen heti pois.

Mahanpuruja muovista –kampanja on osa laajaa, seitsemänvuotista PlastLIFE -hanketta, jonka tavoitteena on kestävä muovien kiertotalous Suomessa vuoteen 2035 mennessä. PlastLIFE-hanke saa EU:n LIFE-ohjelmasta rahoitusta, jolla hankkeen materiaalit on tuotettu. Materiaalien sisältö edustaa ainoastaan hankkeen omia näkemyksiä, joista CINEA/Euroopan komissio ei ole vastuussa.